Planet of the Apes

Franklin J. Schaffnerin vuoden 1968 Pierre Boulle -filmatisointi Apinoiden planeetta (1968) sai Tim Burtonin käsittelyssä vuonna 2001 astetta realistisempia piirteitä. Rick Heinrichsin kekseliäs lavastus ja Rick Bakerin ilmeikäs maskeeraus kiidättävät katsojan kauas arjen harmaudesta elokuvateatteri Orionissa 2.1.

Planet of the Apes
Apinoiden planeetta / Apornas planet

Yhdysvallat 2001. Tuotantoyhtiö: 20th Century Fox, The Zanuck Company. Tuotannonjohto: Ralph Winter. Tuottaja: Richard D. Zanuck. Ohjaus: Tim Burton. Käsikirjoitus: William Broyles Jr., Lawrence Konner & Mark Rosenthal – Pierre Boullen romaanin ”La Planéte des Singes’ pohjalta. Kuvaus: Philippe Rousselot. Animaatio: Ethan Marak, Yuichiro Yamashita. Lavastus: Rick Heinrichs (production design), John Dexter, Sean Haworth & Philip Toolin (art direction), Rosemary Brandenburg (set decoration). Erikoistehosteet: Industrial Light & Magic, Bill George (supervisor). Puvut: Colleen Atwood, Donna O’Neal. Erikoismaskeeraus: Rick Baker. Musiikki: Danny Elfman. Laulut: ”Rule the Planet Remix (Paul Oakenfold Mix)”, säv. Danny Elfman. Koreografia: Terry Notary. Leikkaus: Chris Lebenzon, Joel Negron. Ääni: Richard L. Anderson, John A. Larsen. Pääosissa: Mark Wahlberg (kapteeni Leo Davidson), Tim Roth (Thade), Helena Bonham Carter (Ari), Michael Clarke Duncan (Attar), Paul Giamatti (Limbo), Estella Warren (Daena), Cary-Hiroyuki Tagawa (Krull), David Warner (Sandar), Kris Kristofferson (Karubi), Erick Avari (Tival), Luke Eberl (Birn), Evan Parke (Gunnar), Glenn Shadix (senaattori Nado), Freda Foh Shen (Bon), Chris Ellis (Karl Vasich), Anne Ramsay (Grace Alexander), Andrea Gano (Maria Cooper), Michael Jace (Frank Santos), Lisa Marie (Nova), Eileen Weisinger (Leeta), Charlton Heston (Zaius). Helsingin ensiesitys: 17.8.2001, Tennispalatsi 1, Kinopalatsi 1, Bristol 1, Kino 1 – televisioesityksiä: 16.3.2005 Subtv, 16.1.2006 MTV3 – maahantuoja/DVD-levitys: FS Film Oy – VET 103020 – K11 – 3300 m / 121 min

Tim Burtonin ohjaama Apinoiden planeetta (2001) on kunnianhimoinen uudelleentulkinta Franklin J. Schaffnerin vuoden 1968 Pierre Boulle -filmatisoinnista ”La Planéte des Singes”. Siinä missä alkuperäinen, Charlton Hestonin ikimuistettavasti tähdittämä elokuva kyseenalaisti ihmisyyden ylivertaisuutta, kertoo Burton uudenlaisen näkemyksen tutusta tarinasta. On kyse samasta maailmasta, mutta eri henkilöistä. Painotuspisteenä on yhdenvertaisuus apinoiden kanssa. Ihmiset käyvät lopulta suoraan messiaaniseen eksistenssinsä puolesta.

Astronautti Leo Davidson (Mark Wahlberg) ajautuu myrskyyn tutkiessaan radioaktiivista aikamyrskyä vuonna 2029. Myrsy heittää astronautin sukkuloineen planeetalle, jossa puhuvat apinat pitävät ihmisiä kauhun vallassa. Leo kaapataan orjaksi ja pian hän tutustuu vallanhimoiseen kenraali Thadeen (Tim Roth) ja simpanssitietelijä Ariin (Helena Bonhan Carter). Uusien tietojen aseistama Leo johtaa kapinallisten joukon ylivoimaista apina-armeijaa vastaan taistelussa, jonka lopussa häämöttää joko vapaus tai täydellinen tuho.

Toimivimmillaan Apinoiden planeetta on tieteisfantasiaa parhaimmillaan, jossa on ammennettu kiinnostavasti vaikutteita Hollywoodin vanhoista historiallisista spektaakkeleista. Suurin panostus näkyy Rick Bakerin huikeassa maskeerauksessa, Rick Henrichsin kekseliäässä lavastuksessa sekä apinoiden liikehdinnän ja elekielen tarkassa opettelussa. Elokuvan realistisuuden kannalta tärkeänä asiantuntijana toimikin Cirque du Soleilin jäsenenä tunnetuksi tullut koreografi Terry Notary. Lopputulos ei muistuta Schaffnerin alkuperäiselokuvaa juuri muuta kuin keskeisiltä tapahtumiltaan, mutta on silti kokonaisvaltaisessa realismissaan ja hämmentävän todellisten apinoiden kera uskollisempi Boullen tieteiskirjalle. Kohua herättänyt loppuratkaisu on monessa mielessä kannanotto poliittisesti tiedostavampaan suuntaan.

Aikalaisarvioissa elokuvan ongelmakohdiksi nostettiin ennen kuitenkin puiseva dialogi ja juonen epämääräiset aukot. Myös elokuvan väkivaltaisuutta, kohtausten draaman kaarta sekä tunkkaisen tiivistä epäelokuvamaisuutta arvosteltiin. Onkin mahdollista, että lopullinen versio kärsi siitä, että tuotannon aikatauluja kiristettiin filmin loppuvalmisteluissa niin, että ohjaaja Burton sai jälkityöt valmiiksi juuri ensi-illan kynnyksellä. Kuriositeettina kerrottakoon, että fasistihenkisen sotamies Thaden isänä nähdään cameo-roolissa Charlton Heston. Osa elokuvasta on kuvattu Lake Powellin rannoilla, jonne alkuperäinen avaruusalus rantautui vuonna 1968.

– Otto Suuronen aikalaisarvioita tarkastellen (julkaistu Kansallisen audiovisuaalisen arkiston esitteenä, 2.1.2009)