Espoo Ciné 2016: Hymyilevä mies

Eurooppalaiseen nykyelokuvaan erikoistunut Espoo Ciné -elokuvafestivaali käynnistyy jälleen ensi viikolla. Jo 27. kerran pidettävä festivaali järjestetään tänä vuonna 19.-28.8. Allekirjoittaneella on tänäkin vuonna ollut ilo vaikuttaa festivaalin runsaaseen ohjelmistoon. Seuraavissa blogipäivityksissä jaan tietoa festivaalin ohjelmistosta. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Juho Kuosmasen Cannesissa palkitut Hymyilevä mies, joka nähdään Cinén kotimaisen elokuvan juhlanäytöksessä keskiviikkona 24.8. Elokuva tulee 2. syyskuuta alkaen myös valtakunnalliseen teatterilevitykseen.

ONNELLINEN HETKI ELÄMÄSSÄ
Juho Kuosmasen Hymyilevä mies on vuoden elokuvatapauksia

Rakastumisen tunteeseen verrattavissa olevat elokuvakokemukset ovat harvassa. Kun jo alkuhetkistä alkaen elokuvan virittämä tunnelma ja oma mielenmaisema kohtaavat, on valmis heittäytymään näkemiensä roolihahmojen vietäväksi. Ylistyssanojen tulvaa ei voi välttää, kun puhutaan Juho Kuosmasen Cannesissa kansainvälisen elokuvaväen hurmanneesta elokuvasta Hymyilevä mies. Suomalaisen elokuvan historia ei tunne montaakaan näin järisyttävän vaikutuksen tehnyttä pitkän elokuvan esikoisohjausta. Mieleen tulee oikeastaan vain Mikko Niskasen Pojat (1962), joka sattumalta valmistui samana vuonna, johon Hymyilevän miehen tapahtumat sijoittuvat.

Tositapahtumiin pohjautuvassa elokuvassa nyrkkeilijä Olli Mäellä (Jarkko Lahti) on edessään elämänsä tilaisuus. Hän on ottelemassa ammattilaisnyrkkeilyn maailmanmestaruudesta Helsingin Olympiastadionilla. Ottelu on ensimmäinen ammattilaisnyrkkeilyn suurtapahtuma Suomessa ja Ollin valmentajaystävä Elis Ask (Eero Milonoff), itsekin aikoinaan menestyksekäs nyrkkeilijä, on tehnyt kaikkensa saadakseen MM-ottelun Suomeen. Kesken intensiivisimmän harjoittelukauden Ollin mielenkiinto näyttää kääntyvän nyrkkeilystä kohti Raijaa (Oona Airola), johon hän on palavasti rakastumassa.

- Hymyilevä mies on elokuva siitä, että tärkeintä ei ole menestys. Tärkeintä on, että saa tehdä elokuvia omista lähtökohdista ja henkilökohtaisista aiheista, ohjaaja Juho Kuosmanen on avannut elokuvan taustoja.

Ihmisen olemassaolon oikeudesta 

Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen osastolta valmistuneen Kuosmasen tähänastisen tuotannon voisi tiivistää ajatukseen jokaisen ihmisen olemassaolon oikeudesta. Se on tuntunut olevan ohjaajan elokuvien keskeinen teema jo ensimmäisistä lyhytelokuvista alkaen. Niin Kestomerkitsijät (2006), Kaupunkilaisia (2008) kuin puolipitkä Taulukauppiaatkin (2010) antoivat empaattisen äänen altavastaajille, elämäntaiteilijoille ja kaurapuuron ja keskioluen makuiselle työväelle Matti Ijäksen ja Aki Kaurismäen viitoittamalla tiellä. Yhteistä näille kolmelle Kuosmasen elokuvalle on myös se, että ne menestyivät kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Ansioikkain näistä oli Taulukauppiaat, joka voitti parhaan opiskelijaelokuvan palkinnon Cannesin elokuvajuhlien Cinéfondation-sarjassa. Tämä voitto mahdollisti Kuosmasen ensimmäiselle pitkälle elokuvalle paikan Cannesin virallisessa ohjelmistossa, mutta se, että elokuva päätyi Un Certain Regard -sarjan kilpailuun ei ollut päivänselvää.

- Tieto siitä, että Cannesiin päästään muuttui ajatukseksi, jota ei päässyt pakoon. Mitä tahansa yritin kirjoittaa, ajattelin vastaanottoa maailman tärkeimmällä festivaalilla. Taulukauppiaiden voiton euforia muuttui turhautumiseksi, Kuosmanen kertoo.

Kun Kuosmanen muisti nyrkkeilijä Olli Mäen tositarinan hän sai keinon käsitellä omia paineitaan turvallisen välimatkan päästä. Tilanteen laukaisemiseksi Kuosmasen rinnalle käsikirjoittajaksi tuli toinen saman ikäpolven elokuvantekijä ja palkittuna runoilijakin tunnettu Mikko Myllylahti. Yhdessä he osasivat taitavasti kirjoittaa elokuvan henkilöt katsojalle läheisiksi luontevan puheenparren ja arkisen huumorin avulla. Hymyilevän miehen pääparista, Ollista ja Raijasta, välittääkin niin paljon, että heille haluaisi antaa halauksen.

Raija (Oona Airola) ja Olli (Jarkko Lahti)

Uuden elokuvantekijäsukupolven läpimurto

Konstailemattomalla romantiikalla maustettu Hymyilevä mies on humoristinen draama onnen saavuttamisesta. Taidokkaasti 1960-lukulaisen tunnelman tavoittava sydämellinen elokuva voitti arvostetun Un Certain Regard -sarjan ensimmäisenä suomalaisena elokuvana. Voitto Cannesissa on merkinnyt sitä, että elokuvan elokuvateatteri- ja digilevitysoikeuksia on  myyty mm. Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Tanskaan, Saksaan, Ranskaan sekä Irlantiin. Myös tekijöiden mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa Cannesin elokuvajuhlilla ovat voiton jälkeen todennäköisemmät.

- Toivon, että elokuvan menestys auttaa ihmisiä luottamaan meihin tekijöinä ja antamaan yhtä vapaat kädet jatkossakin, kertoo Kuosmanen elokuvan menestykseen liittyen.

Hymyilevä mies on uuden suomalaisen elokuvantekijäsukupolven komea läpimurto. Kuosmasen ja Myllylahden rinnalla elokuvan taiteellisesti onnistuneen lopputuloksen takaajina ovat toimineet tuottaja Jussi Rantamäki, leikkaaja Jussi Rautaniemi ja kuvaaja J-P Passi. Erityisesti elokuvan upea mustavalkokuvaus tavoittaa taidokkaasti ajan hengen ja tunnelman. Ensemble-tekijäkaarti on tuttu Kuosmasen aiemmistakin elokuvista.

- Auli Mantila sanoi joskus, että ainoa lahjakkuuden laji, josta elokuvanteossa on hyötyä, on lahjakkuus, joka tapahtuu ihmisten välissä. Olen työskennellyt tällä samalla ryhmällä useissa elokuvissamme ja koen, että olemme todellakin tehneet työmme yhdessä. Se ei ole minun elokuvani, se on meidän elokuva, toteaa Kuosmanen.

Alleviivaamatonta komiikkaa

Kansainvälisissä elokuvajulkaisuissa Hymyilevää miestä on  pidetty pohdiskelevana, inspiroivana ja hurmaavana. Elokuvan lempeä komiikka on nähty ansiokkaana nimenomaan alleviivaamattomuutensa tähden. Erityisesti kiitosta ovat saaneet näyttelijät Jarkko Lahti ja Oona Airola, joiden vähäeleinen, aito näyttelijäntyö on kriitikoiden mukaan ollut elokuvan varsinainen tyrmäävä isku. On kirjoitettu, että elokuva on parhaimmillaan kuvan viipyessä pääosanesittäjien kasvoilla.

Ulkomaille suuntautuvien festivaalivierailujen lomassa Kuosmasen lähitulevaisuus näyttää tuotteliaalta.

- Seuraavaksi teen jälleen lyhytelokuvan. Mykkäelokuvafestivaali Loud Silentsin tilauksesta työstän parhaillaan uudelleenfilmatisointia Salaviinanpolttajista, suomalaisen näytelmäelokuvan alkupisteenä pidetystä elokuvasta. Siitä tulee hauskaa, iloitsee Kuosmanen.

Otto Suuronen 

Artikkeli on julkaistu Metro-lehden Espoo Ciné -liitteessä 3.8.2016. Liite on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa.