Vuosi 1969 oli todellinen hullu vuosi Speden tuotannossa. Äärimmäisen tuotteliaan vuoden aikana ilmestyi kolme hyvinkin erilaista Ere Kokkosen ohjaamaa elokuvaa, joista oikeastaan vain Leikkikalugangsteri jäljitteli kevyessä farssimaisuudessaan sitä Spede-elokuvan määritelmää minkä esimerkiksi Millipilleri (1966) ja legendaarinen Pähkähullu Suomi (1967) olivat paria vuotta aikaisemmin määritelleet. Helmikuussa -69 ensi-iltansa sai Speden koomikon kyyneleet, tragikoominen Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut, joka erityisesti jälkeenpäin tarkasteltuna osoittautuu katkeranakin tilinpäätöksenä 1960-luvun elokuva- ja tv-komiikasta. Oman aikansa kokeellisena elokuvana, lähinnä videotekniikkansa puolesta, markkinoitu tragikomedia on sympaattinen kommentti tv-tähteyden sattumanvaraisuudesta, komiikan tekemisen helppoudesta ja vaikeudesta sekä yleisön (ja kriitikoiden) maun ennakoimattomuudesta.
Näköradiomieheen peilaten ensimmäisenä Spede-tuotannon kokonaan värillisenä valmistunut, työnimellä Vuoden toinen elokuva kulkenut Pohjan tähteet onkin edeltäjänsä tavoin itsereflektiivinen komedia. Se oli samalla myös Speden tuottamista elokuvista ensimmäinen, jossa hän itse vetäytyi sivuosaan ja antoi estradin Vesa-Matti Loirille. Kokkosen, Loirin ja Speden itsensä käsikirjoittaman elokuvan voi nähdä melankolissävytteisenä kommenttina kotimaisen elokuvan silloiseen tilaan, sen tekemisen riskialttiuteen sekä tekijöiden alkuperäisvisioiden ja lopputuloksen väliseen epäsuhtaan.Käsikirjoitus- ja kuvausvaiheessa ydinkolmikko hyödynsi rohkeasti niitä kommelluksia, joita aikaisempien elokuvien kuvauksissa oli sattunut. Mausteita elokuvan tapahtumiin ja henkilöhahmojen kehittelyyn saatettiin ottaa myös alan kollegoilta ja työtovereilta. Loirin ohjaajapersoona Paavali Pohjassa oli vaikutteita mm. elokuvaohjaaja Mikko Niskasesta, jonka kanssa hän oli muistettavasti työskennellyt Pojat-elokuvan tiimoilta vuonna 1962. Elokuvamuodon vapaus taasen johti parhaimmillaan moderneihin kerrontaratkaisuihin, joiden parhaimmistoa ovat esimerkiksi ohjaaja-Pohjan yhteiskunnallista heräämistä enteilevä kaupunkiasumisen epäkohtia kritisoiva jakso sekä musiikkivideomaisessa montaasissaan vähintäänkin hämmentävä Simo Salmisen bravuurinumero, Alle lujaa.
Aikalaisarviot kohtelivat elokuvaa varovaisen kehuvasti, mutta kritiikkiä nousi erityisesti elokuvan huolimattomasta ja ryhdittömästä lopputuloksesta. Erkka Lehtola (Aamulehti) totesi Pohjan tähteiden olevan ”aika hataralla pohjalla: mennään, tullaan, puhutaan, hypitään ja ollaan vain. Kaikkea tätä enemmän tai vähemmän sekavassa järjestyksessä”. Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) näki elokuvan potentiaalin käsikirjoittaja/näyttelijä Vesa-Matti Loirissa: ”Loiri kannattaa koko elokuvan, ylläpitää huvittavuutta, hyvää tuulta ja kiinnostavuutta omalla persoonallisella panoksellaan. Mukana pelaavat kokovartalollinen ilmaisu kuin ääni ja mukavan estoton poikamainen mimiikka”. Elokuva palkittiin Jussilla Kari Sohlbergin energisestä kuvauksesta (ansionsa olivat myös Sohlbergin muilla vuoden 1969 kuvaustöillä Leikkikalugangsterilla ja Jörn Donnerin elokuvalla Sixtynine 69).Vuosikymmen elokuvan ensi-illan jälkeen monet kokivat Pohjan tähteet oikeutetusti paitsi Spede-tuotannon parhaimpiin kuuluvana teoksena, myös suomalaisen elokuvan hauskimpiin saavutuksiin kuuluvana komediana. ”Pohjan tähteet pitää sisässään paljon suomalaisen komedian klassiseksi muuttunutta aineistoa. Kuolemattomia kohtauksia on lukuisia: esim. pääkaupunkimme äidinkasvot kaikessa viattomuudessaan”, Petri Immonen (US).
Onkin kiinnostavaa leikkiä ajatuksella, miten Speden tuottaja/käsikirjoittajaura olisi edennyt mikäli itsereflektiivisyydessään kiinnostava Näköradiomiehen ihmeelliset seikkailut, kerronnallisesti hämmentävä Pohjan tähteet tai vuotta myöhemmin valmistunut, yhteiskunnallisesti puhutteleva Jussi Pussi eivät olisi tuottaneet tappiota lippuluukulla. Kaupallisen epäonnistumisen murrettua luovuutta ehtymätön ideasampo alkoi päästää itsensä liian helpolla.
- Otto Suuronen (21.9.2009)
Pohjan tähteet
Suomi 1969. Tuotantoyhtiö: Filmituotanto Spede Pasanen Oy. Tuottaja: Pertti Pasanen. Ohjaus: Ere Kokkonen. Käsikirjoitus: Ere Kokkonen, Vesa-Matti Loiri & Spede Pasanen. Kuvaus: Kari Sohlberg. Musiikki: Esko Linnavalli. Leikkaus: Taina Kanth. Pääosissa: Vesa-Matti Loiri (ohjaaja Paavali Pohja, ”Hamlet”), Ville-Veikko Salminen (näyttelijä Igor Lötjönen, ”kilpakosija”), Arja Saijonmaa (näyttelijätär Merju Köykkä, ”Ofelia”), Simo Salminen (kuvaaja Törrönen), Paul Jyrälä (äänittäjä), Erkki Peltomaa (kuvausryhmän jäsen), Jorma Aarroskari (kuvausryhmän jäsen), Ere Kokkonen (lavastaja Pöyhönen), Spede Pasanen (elokuvatuottaja Sinisanta, Cavalier Productionsin omistaja), Osmo Savolainen (palava mies), Taina Kanth (alkutekstien tekstaajista), Anssi Blomstedt (kuvausryhmän jäsen), Hillevi Lagerstam (näyttelijätär Räntäsalo, Merjun äidin osan esittäjä), Veikko Sinisalo (Suohullu Pähkä), Tauno Söder (näyttelijä, Merjun isän osan esittäjä), Seppo Jokela (sähkölaitoksen mies), Pirjo Pasanen (neiti Hiiva), Eila Lappalainen (klaffityttö / kuvaussihteeri), Henry Grün (tuottajan veli, ”toinen mies”), Raimo Virtanen (kuvausryhmän jäsen). Helsingin ensiesitys: 25.12.1969, Boston, Kino Helsinki, Tuulensuu. Televisioesitykset: 23.8.1971 MTV1, 27.6.1974 MTV2, 21.7.1977 MTV2, 21.6.1984 MTV2, 30.7.1995 MTV3, 15.8.2004 MTV3, 17.6.2006 MTV3. K3. 87 min.
Lähteet:
Elonet. http://www.elonet.fi/
Suomen kansallisfilmografia 7: vuosien 1962-1970 suomalaiset kokoillan elokuvat (1998). Edita/Suomen elokuva-arkisto, Helsinki.
2 kommenttia:
Joku kysyi miulta Spede-tuotannoista jotain joku aika sitten, jonka jälkeen he alkoivat miettiä Speden näyttelijänuraa ja muuta. Osasin kertoa kaikesta jotakin (jopa pieniä yksityiskohtia), jonka jälkeen kaikki tietenkin jäivät aivan ällistyineinä ihmettelemään, että miten se on mahdollista! Minä ja Spede, not likely. ;)
Kiitos siulle kaikesta sivistyksestä, jonka olet onnistunut sysäämään alitajuntaani. Tämä blogi on oikeasti sellainen, jollaista minäkin toivoisin pystyväni pitämään. Kumarrus ja halaus.
Kiitos sydämellisestä kommentistasi. Hyvä, että olet voinut hyödyntää Spede-tietouttasi yllättävissä yhteyksissä :)
Lähetä kommentti