Vuoden 2025 parhaiden elokuvien listoja

Vuosi 2025 on jo kaukana takana, mutta koska olen tavannut tehdä koonteja edellisen kalenterivuoden parhaista elokuvista, tehdään se silti vielä nyt, kun Vuosi elokuvissa -listatkin saatiin verkkoon.

Oscareissa juhlituimmaksi nousi Paul Thomas Andersonin poliittinen toimintasatiiri One Battle After Another (2025) kuudella palkinnolla. Vihdoin parhaan ohjauksen Oscarilla palkitulle Andersonille ilta  oli jackpot, sillä hän sai Oscarin myös parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta sekä tuottajana (yhdessä  Sara Murphyn ja Adam Somnerin kanssa) parhaasta elokuvasta. Ennätykselliset 16 Oscar-ehdokkuutta saanut Ryan Cooglerin genre-cocktail Sinners (2025) sai neljä palkintoa (Michael B. Jordan parhaasta miespääosasta, Coogler alkuperäiskäsikirjoituksesta, Autumn Durald Arkapaw ensimmäisenä naisena kuvauksesta ja Ludwig Göransson musiikista).

Suomalaisille elokuville jaettavat Jussit kahmaisi viime vuoden sadosta pitkän elokuvan debytantti Lauri-Matti Parppei hienolla ystävyyden kuvauksella Jossain on valo joka ei sammu (2025). Cannesin elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut elokuva palkittiin Jussi-gaalassa seitsemällä palkinnolla (mm. vuoden elokuva, ohjaus, käsikirjoitus ja pääosa). Ohjaaja Parppei sai harvinaiset kolme henkilökohtaista Jussia, kun ohjauksen ja käsikirjoituksen lisäksi hän voitti vielä musiikki-Jussin. Elokuvantekijyyden lisäksi Parppei on Suomen parhaimpiin nyky-yhtyeisiin lukeutuvan Musta valo -postpop-yhtyeen laulaja, kitaristi, säveltäjä ja sanoittaja.

Totuttuun tyyliin Vuosi elokuvissa

Vuoden 2025 elokuvatapauksia:
One Battle After Another 

 -sivusto keräsi jälleen suomalaisten cinefiilien parhaiden elokuvien vuosilistat. Eniten mainintoja sai ylivoimaisesti, vähemmän yllättäen, Paul Thomas Andersonin One Battle After Another. Kakkossijalle ylsi Kiyoshi Kurosawan jo vuonna 2024 ilmestynyt, mutta viime vuonna Suomessa teatterijulkaisunsa saanut Cloud (Kuraudo).

One Battle After Anotherin voittokulku jatkui myös Film-o-holicin äänestyksessä, joka myös valitsi viime vuoden parhaaksi elokuvaksi Andersonin elokuvan poliittisesta polarisoitumisesta. Hopealle nousi Clint Bentleyn yksinäisyyttä ja hiljaista surua pakahduttavasti kuvaava Netflix-tuotanto Train Dreams (2025). Vain kerran aiemmin ainoastaan suoratoistossa julkaistu elokuva on noussut  Film-o-holicin vuosilistauksen terävimpään kärkeen, kun koronavuoden 2020 listakakkoseksi ylsi Netflixissä julkaistu Charlie Kaufmanin I'm Thinking of Ending Things (2020), tosin vuotta aiemmin Martin Scorsesen The Irishman (2019) nousi jopa ykköseksi, mutta elokuvaa esitettiin Netflixin ohella myös teattereissa. Syystä kehuttu Train Dreams lunasti paikkansa vuosilistauksen toisena ennen Jesse Eisenbergin A Real Painia (2024). Korkeimmalle sijoittunut kotimainen oli Klaus Härön ihmisoikeusepookki Ei koskaan yksin (2024).

Suomen arvostelijain liiton (SARV) elokuvajaos äänesti myös jokavuotiseen tapaan vuoden parhaasta ensi-iltaelokuvasta. SARVin elokuvakriitikot valitsivat vuoden kotimaiseksi elokuvaksi Teemu Nikin tragikomedian 100 litraa sahtia (2024) ja vuoden ulkomaiseksi ensi-iltaelokuvaksi One Battle After Anotherin.