maanantai 27. toukokuuta 2013

Sivuosien miehet, osa 3: Risto Salmi

Osa 3/5: Risto Salmi

Loimaan Metsämaalla jatkosodan kurimukseen syntynyt Risto Salmi (s. 1941-) on modernin suomalaisen elokuvan keskeisimpiä sivuosanäyttelijöitä. Hänen väkäleukamaisia heittojaan ja rehvakasta karismaansa on ihailtu valkokankaan ohella myös lukuisissa televisiotuotannoissa sekä teatterilavoilla.

Turun kaupunginteatterista jo eläköitynyt Salmi kehittyi näyttelijän ammattiin monien aikalaistensa tavoin harrastajateatteriryhmien kautta. 1950-luvun lopulla syntynyt ilmaisukipinä vei ensin teatteriin avustajaksi, kunnes näyttelijäntyö vei mukanaan ympäri Suomea. Uransa alkuvaiheissa Salmi työskenteli myös Marlin tehtailla, viininvalmistajana ja säiliöpesijänä sekä lautapoikana rakennuksilla. Näistä ajoista hän on luonnollisesti ammentanut useissa roolitöissään, joissa ymmärrystä on löytynyt pienimmällekin tasamaantallaajalle.

Salmen esikoisrooli kehkeytyi Speden alkutuotannon äärelle. Pasanen-Ere Kokkonen-Jukka Virtanen -tehokolmikon ohjaamassa Millipillerissä (1966) näyttelijä teki ensipyörähdyksensä valkokankaalla, roolina tyhjentävästi Valtion elokuvapalkintolautakunnan jäsen. Mittavampia roolitöitä alkoi tulla varsinaisesti vasta 1980-luvun puolella kuten Veikko Kerttulan epätasaisessa rakkauskertomuksessa Iso Vaalee (1983), jossa Salmi loi sotaveteraani Utista elokuvan aidoimman ja koskettavimman henkilöhahmon.

Lainkaan väheksymättä on sanottava, että mitä pienemmässä roolissa Salmi on ollut, sitä täydellisimmin hän on roolinsa ottanut. Aika hyvä ihmiseksi -elokuvan (1977) torikauppias Jormalainen, Kuutamosonaatin (1988) normanbatesmainen korpimotellin isäntä, Häjyjen (1999) eläkkeelle jäävä nimismies, Pitkän kuuman kesän (1999) Lasse Virén -fanaatikko Lajusen isä tai Helmien ja sikojen (2002) Alkon myyjä ovat pieniä, mutta elokuvien kiinnostavuudelle olennaisia roolisuorituksia. Vahva sivuosasuoritus on myös Rauni Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa (1985), jossa Salmi tekee keskeisen muotokuvan sodan rivimiehestä, loppumattomaan jatkosotaan uupuneesta sotamies Korpelasta.

Yksittäisistä ohjaajista Salmi oli 1980-90-luvuilla Matti Ijäksen värikkään henkilögallerian peruskuvastoa. Sivuosia nähtiin niin Ijäsen televisioelokuvissa (mm. Painija, 1985) kuin valkokangaselokuvissakin (mm. Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa, 1990). 1990-luvun puolivälistä näyttelijä on kuulunut myös Timo Koivusalon elokuvien vakiokaartiin. Tuoreessa Täällä Pohjantähden alla -filmatisoinnissa (2009-2010) hän oli mies paikallaan viinaan menevänä hevoskauppiaana, Kiviojan Vikkinä. Nuoremman polven ohjaajista Salmi istui hyvin myös Jalmari Helanderin Rare Exportsin (2010) vinksahtaneeseen maailmaan.

Sivuosamestarin uralta on pakko nostaa esiin myös muutamia televisiorooleja, jotka ovat jääneet pysyvästi kansakunnan muistiin. Anna-Leena Härkösen kohutusta Häräntappoaseesta tehdyssä minisarjassa (1989) Salmi veisteli Kertun (Outi Alanen) isänä, Svante Takkisena todellisen täysosuman. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Salmi on ollut suosittu televisionäyttelijä Raidin (2000) Perse-Arskana sekä TV2:n lukuisten maalaiskomedioiden (Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö, Turvetta ja timantteja) yksinkertaisena huoltamoyrittäjä P.A. Turpeisena.

Karu, mutta ehkä siksi juuri vastustamaton näyttelijä on rooliensa kautta usein todellinen kaunistelun vastakohta. Näennäisesti samankaltaisia rooleja pyörittänyt kantasuomalainen laiskaleuka on istunut jätkämäisen olemuksensa kautta niin hurttien vitsiniekkojen rooleihin kuin luottamusta herättävien kansanmiesten hahmoihin, jotka ovat poikkeuksetta olleet pienen ihmisen puolella.

Sivuosien miehet, osa 1: Leo Jokela
Sivuosien miehet, osa 2: Esko Nikkari

Ei kommentteja: