Videolaki 1988-2001

Kinopaniikki-podcastin kahdeksannessa jaksossa muistellaan vuosina 1988-2001 ylläpidettyä videolakia, jonka myötä Suomesta tuli yksi Euroopan ankarimmista aikuissensuurin maista. "Elektronisen huumeen" eli videokasettien moraalipaniikkia lietsovat jaksossa mm. Yleisradio, Suomen Kuvalehti, Reino Paasilinna sekä Sirpa Pietikäinen. Kielletyt kelat, osa 8: Videolaki 1988-2001 on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa, YouTubessa ja Leffamediassa. Tiukkaa videolakia kannatettiin lopulta puolue-eroista huolimatta, oikealta ja vasemmalta.  Vasemmistopuolueissa vastustettiin amerikkalaisten kuolemankauppiaiden saalistushimoa. Keskustan kansanedustaja ilmoitti maatalon tyttärenä tietävänsä, että maaseudun väki ei videoelokuvia tarvitse.

Suomessa kokonaan kielletyn The Texas Chainsaw Massacren (1974) lihakoukkukohtauksen esittäminen ajankohtaisohjelmassa, parhaaseen katseluaikaan, sai kauaskantoiset yhteiskunnalliset seuraukset. Katsojia suorastaan uhkailtiin elokuvan väistämättömillä rappioittavilla vaikutuksilla. Suorasanaisimmat ehtivät jo uhata moottorisahamurhaajien sukupolven synnyllä, jos tällaista ryönää päästettäisiin levitykseen. 

Suomalaiset elokuvat sensuurin kynsissä

Kinopaniikki-podcast on edennyt Suomessa harjoitetun elokuvasensuurin historiassa jo seitsemännen jakson äärelle. Tuorein jakso on omistettu kokonaan suomalaiselle elokuvalle – ja eritoten niille teoksille, jotka jäivät viime vuosisadalla valtiollisen elokuvasensuurin kynsiin. Kielletyt kelat, osa 7: Suomalaiset elokuvat sensuurin kynsissä on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa, YouTubessa ja Leffamediassa. "Löysällä moraalilla" varustettuina ohjaajina tahtipuikkoa heiluttavat mm. Toivo Särkkä, Risto Orko, Jörn Donner ja Visa Mäkinen.

Risto Orkon Jääkärin morsiamen (1938) vaikeudet suomalaisen elokuvasensuurin kanssa alkoivat jatkosodan jälkeen. Opetusministeri Reino Oittisen elokuvatarkastamolle lähettämä kirjelmä käynnisti kieltotoimet, jonka seurauksena Jääkärin morsian oli ”pantava hyllylle toistaiseksi”. Oittinen kehotti tarkastamoa harkitsemaan ”olisiko elokuvan esittäminen ehkäistävä”, koska sen ”esittäminen mahdollisesti voi vaarantaa Suomen suhteita vieraisiin valtioihin”.

Mielenterveys horjuu

"Elokuva, joka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi."

Kinopaniikki-podcastin kuudennessa jaksossa tarkastellaan elokuvia, jotka kiellettiin Suomessa mielenterveydellisenä uhkana. Kielletyt kelat, osa 6: Mielenterveys horjuu on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa, YouTubessa ja Leffamediassa. Moraalittomasti mielenterveyttämme horjuttavat mm. William Castle, Michael Powell, Roman Polanski ja Don Siegel.

Michael Powellin Peeping Tom (1960) on nykyään kauhuelokuvan tunnustettu klassikko, mutta ilmestyessään siihen kohdistunut kritiikki ja suoranainen tekijän häpäisy oli kohtalokasta. Tribune-lehden Derek Hill antoi surullisen kuuluisan tuomion: ”Ainoa todella tyydyttävä tapa hankkiutua Peeping Tomista eroon olisi lapioida se kasaan ja huuhtoa nopeasti alas lähimmästä viemäristä. Ja sittenkin vielä löyhkä jäisi.”

Raaistavaa

”Elokuva tuli kieltää, jos ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on raaistava.”

Kinopaniikki-podcastin viidennessä jaksossa otamme askeleen kohti pelon hetkiä ja kauhun väristyksiä, ultraväkivaltaa unohtamatta. Kielletyt kelat, osa 5: Raaistavaa on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa, YouTubessa ja uusimpana lisäyksenä, Leffamediassa. Kiellettyjä "yöjuttuja” tarjoilevat mm. Tobe Hooper, Brian de Palma, Paul Verhoeven ja Tony Scott.

Brian de Palman mestariteos Carrie (1976) kiellettiin Suomessa "raaistavana". Elokuvatutkijat ovat nähneet elokuvan havainnollistavan teoriaa, jonka mukaan kauhuelokuvat ovat nuorten siirtymäriittejä. Lapsia emme ole, aikuisiksi emme halua tulla - katsokaamme siis kiehtovasti kiellettyjä kauhuelokuvia, joiden maailmassa kasvun, seksuaalisuuden ja moraalin kysymykset korostuvat.

Huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin

"Elokuva tuli kieltää, jos sen esittäminen saattoi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.”

Kinopaniikki-podcastin neljäs jakso: Kielletyt kelat, osa 4: Huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa ja YouTubessa. Sensuurin haaviin jääneitä "ulkopoliittisesti haitallisia" elokuvia tarjoilevat mm. Ernst Lubitsch, Billy Wilder, John Milius ja Renny Harlin. 

Renny Harlinin debyyttielokuva Jäätävä polte/Born American (1986) oli 1980-luvun puolivälin ulkopoliittinen kuuma peruna. Yleisradion tiede- ja kulttuuriohjelmien toimituspäällikkö Hannu Taanila soimasi nuoria elokuvantekijöitä sumeilematta: ”kuin koirat, jotka nuolevat amerikkalaisuuden kättä ja heiluttelevat omaa pikku häntäänsä… amerikkalaisuuden perseennuolijat jostain omituisesta syystä kehtaavat sanoa itseään suomalaisiksi.”

Epäsiveellistä

”Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen, älköön elokuvaa hyväksyttäkö esitettäväksi.”

Kinopaniikki-podcastin kolmas jakso: Kielletyt kelat, osa 3: Epäsiveellistä on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa,  Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa ja YouTubessa. Sensuurin haaviin jäänyttä "törkyä" tarjoilevat mm. Pier Paolo Pasolini, Nagisa Oshima ja Russ Meyer, SS:n naarassusi Ilsaa unohtamatta.

Pier Paolo Pasolinin Saló eli Sodoman 120 päivää (Salò o le 120 giornate di Sodoma, 1975) kiellettiin Suomessa epäsiveellisenä ja hyvien tapojen vastaisena elokuvana. Sen koettiin olevan vielä omiaan kauhua herättämällä vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti.  

Viime vuosien parhaita

Metakino-festivaalin HT Nuotio on ansiokkaasti koonnut suomalaisten cinefiilien parhaiden elokuvien vuosilistoja jo neljättä vuotta. Itsekin kannoin korteni kokoon, myöskin jo neljättä kertaa. Kokonaisuudessaan suomalaiset filmihullut nostivat viime vuoden parhaimmaksi elokuvaksi Juho Kuosmasen Cannes-menestyjän, Hytti nro 6. Takanaan mm. Paul Schraderin The Card Counter, Thomas Vinterbergin Yhdet vielä (Druk), Chloé Zhaon Oscar-voittajaelokuva Nomadland ja Darius Marderin Sound of Metal.

Viime vuoden elokuvavalioita: Juho Kuosmasen Hytti nro. 6. Toivon mukaan myös tuleva Oscar-ehdokas.

Kyselyyn vastasivat tänä vuonna Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ohjelmistonsuunnittelija, kirjailija, historioitsija ja kriitikko Antti Alanen, elokuva-arvostelija Hannu Björkbacka, mykkäelokuva-asiantuntija Kari Glödstaf, cinefiili Sanna Haukkala, elokuvaharrastaja Suvi Heino, elokuvakriitikko ja -toimittaja Jussi Huhtala, elokuvahanslankari Paavo Ihalainen, elokuvadiletantti Samppa K, kriitikko Emilia Koivumäki, elokuvantekijä, kriitikko ja ohjelmistosuunnittelija Otto Kylmälä, elokuvabloggari V. Lepistö, tuottaja Valtteri Munkki, kuraattori ja kriitikko Olaf Möller, Metakino-festivaalin HT Nuotio, elokuvablogaaja Mikko Pihkoluoma, kriitikko Sakri Pölönen, elokuvaharrastaja Lasse Ranta, ohjelmakoordinaattori ja elokuvakirjoittaja ja -kuraattori Tytti Rantanen, elokuvaharrastaja Hannu Salmi, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Tommi Seitajoki, Espoo Ciné -festivaalin ohjelmistopäällikkö Mickael Suominen, Elävän kuvan keskuksen Antti Suonio, Suomen elokuvasäätiön kulttuuriviennin suunnittelija ja elokuvaan erikoistunut vapaa kirjoittaja Otto Suuronen, tuottaja ja ohjaaja Elli Toivoniemi & leffatwitteristi Harri Tuomi.

Film-o-holicin toimituskunta äänesti myös viime vuoden parhaista elokuvista. Voittajaksi kiri Vinterbergin ja Kuosmasen yläpuolelle Nomadland.

Hyvien tapojen vastaista

”Sensoreilla on usein sama vika kuin psykopaateilla: he eivät osaa erottaa todellisuutta illuusioista eivätkä illuusioita todellisuudesta” -David Cronenberg.

Kinopaniikki-podcastini toinen jakso: Kielletyt kelat osa 2, Hyvien tapojen vastaista on nyt kuultavissa Anchorissa, Spotifyssa, Apple Podcastissa,  Google Podcastissa, Suplassa, Castboxissa ja YouTubessa. Mukana mm. syntiset Fritz Lang, Frank Capra, Paul Verhoeven ja Henri-Georges Clouzot. Helsingin Sanomien Raija Forsströmiä mukaillen, ”kenenkähän asia olisi estää moisten pääsy suoratoistokanaviin – lastensuojelijoiden vai ympäristöhygieenikkojen?”

Törky on törkyä! Frank Capran mustan komedian klassikko Arsenikkia ja vanhoja pitsejä (Arsenic and Old Lace, 1944) kiellettiin Suomessa "hyvien tapojen vastaisena".

Toisen poikkeusvuoden parhaat elokuvat

Kirjoittaessani tätä yhteenvetoa vuoden viimeisenä päivänä (31.12.2021) ovat elokuvateatterit jälleen aluehallintovirastojen murheellisella päätöksellä kiinni maailmanlaajuisen koronapandemian vuoksi ainakin pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Ottamatta sen enempää kantaa koronatilanteeseen (paitsi, että joka ikinen nyt koronarokotuksiin! Tämä on käsky!) tai rajoitusten mielekkyyteen, totean vain, että aluehallintovirastojen toivoisi noudattavan hallituksen ohjeistusta yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Aluehallintovirastojen nykyinen, ankarimman tulkinnan kautta tehtävä linjaus heittää romukoppaan niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riskipotentiaalin arviointitaulukon, eri alojen tasavertaisen kohtelun, koronapassin kuin kulttuurialan toimijoille annetut lupaukset. Erityisen harmilliseksi tilanteen tekee elokuva-alan kannalta se, että joulun aika pitkine pyhineen on vuoden tärkein sesonki. Nyt tuo vuoden merkittävin elokuvissakäynnin ajanjakso hyödyttää jälleen enemmän kotisohville ihmiset passivoineita suoratoistojättejä.

Melankolisesta tunnelmasta huolimatta tässä blogikynäilyssä katse kääntyy kuitenkin päättyvään vuoteen ja sen hienoihin elokuvaelämyksiin. Elokuvavuosi 2021 alkoi kohdallani Yorgos Lanthimoksen kulmikkaalla epookilla The Favourite (2018) ja päättyi Renny Harlinin toimintaelokuvaan The Long Kiss Goodnight (1996). Katsoin poikkeusvuonna 2021 kaikkiaan 385 elokuvaa, joista 222 pitkää elokuvaa. Elokuvateattereissa tuli nähtyä koronarajoituksista ja virtuaalivirtaan hukkuneista elokuvafestivaaleista huolimatta 115 elokuvaa (lyhytelokuvat omiksi yksiköikseen laskettuna) eli 30 % kaikista. Vertailun vuoksi pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019 elokuvateatterissa nähtyjen elokuvien osuus oli peräti 60 %. Elokuvamäärällisesti tutuimmat elokuvateatterit olivat Suomen elokuvasäätiön Kino K13 (leipätyön puitteissa), Kino Tapiola (Espoo Cinén ansiosta), Helsingin Bio Rex (festivaalien ansiota sekin) sekä Finnkinon Itis. 

Elokuvateattereiden jälkeen katseluolosuhteissa toiseksi vahvinta linjaa pitää sitkeästi tallenneformaatti, sillä tulin katsoneeksi DVD:ltä, blu-ray:lta ja 4K Ultra HD -levyiltä kaikkiaan 108 elokuvaa (eli 28 % kaikista). Suoratoistopalveluista käytetyimmät olivat kohdallani Vimeo, Netflix, Disney+ ja Yle Areena. Vuoden 2021 odotetuimmista ensi-illoista kirjoitin erillisen blogimerkinnän huhtikuun loppupuolella.

Parhaat elokuvat, jotka ensikatselin toisena COVID-19-poikkeusvuonna 2021:

[Elokuvan alkuperäisnimi/kansainvälinen levitysnimi/mahd. suomenkielinen levitysnimi/ohjaaja/ensi-iltavuosi/ensikatselun esitysformaatti/esityspaikka]

The Father [Isä] (Florian Zeller, 2020) - DCP, Tennispalatsi

Iso poika [Big Boy] (Mia Halme, 2008) - DCP, Suomalaisen elokuvan festivaali

Submarino (Thomas Vinterberg, 2010) - DVD

Hei Hei Tornio [Goodbye Tornio] (Emilia Hernesniemi, 2021) - Vimeo

The Man Who Laughs [Nauruihminen] (Paul Leni, 1928) - DCP, Night Visions

Sound of Metal (Darius Marder, 2019) - DCP, Kino Engel

Busanhaeng [Train to Busan/Juna Busaniin] (Sang-ho Yeon, 2016) - DVD

Druk [Yhdet vielä] (Thomas Vinterberg, 2020) - DCP, Bio Rex Sveitsi

Quo vadis, Aida? (Jasmila Zbanic, 2020) - DCP, Rakkautta & Anarkiaa - Helsinki International Film Festival

Hytti nro 6 [Compartment Number 6] (Juho Kuosmanen, 2021) - Vimeo

If Anything Happens I Love You (Michael Govier & Will McCormack, 2020) - Netflix

Pieces of a Woman (Kornél Mundruczó, 2020) - Netflix

Gone Girl (David Fincher, 2014) - Sub

Bergman Island (Mia Hansen-Løve, 2021) - DCP, Rakkautta & Anarkiaa - Helsinki International Film Festival

Revenge (Coralie Fargeat, 2017) - blu-ray

Woodstock 99: Peace, Love, and Rage (Garret Price, 2021) - HBO Nordic

Kollektivet [Kommuuni] (Thomas Vinterberg, 2016) - DVD

West Side Story (Steven Spielberg, 2021) - DCP, Joutsan Kino

Donner - privat (John Webster, 2021) - Yle Areena

Suodji (Marja Helander, 2020) - Festhome TV, Tampere Film Festival

Vuoden elokuvateatterikokemus: Florian Zellerin Isä (The Father, 2020)

Pinnan alta:

489 Years [489 vuotta] (Hayoun Kwon, 2016) - Helsinki Biennaali

Lauluja rakkaudesta [Still Into You] (Anu Kuivalainen, 2020) - Yle Areena

Benedetta (Paul Verhoeven, 2021) - DCP, Cinema Orion

The Ghost of Peter Sellers [Peter Sellersin haamu] (Peter Medak, 2018) - Yle Areena

Lakana [The Blanket] (Teppo Airaksinen, 2021) - Vimeo 

Kunniamaininta sarjamaailman puolelta:

The Virtues (Shane Meadows, 2019) - DVD

Näkemiin 2021, kuulemiin 2022.

Kinopaniikki-podcast

Tarjolla tänään (ja tästä eteenpäin) allekirjoittaneen Kinopaniikki-podcast, jonka ensimmäisen tuotantokauden keskiössä ovat Kielletyt kelat eli suomalaisen elokuvasensuurin kynsiin jääneet elokuvat. Kielletyissä keloissa käydään läpi Valtion elokuvatarkastamon kieltämiä elokuvia ja tarkastellaan lempeällä huvittuneisuudella viime vuosisadan moraalipaniikkia. Kymmenessä ensimmäisessä podcast-jaksossa tehdään matkaa elokuvien, historian ja osin myös politiikan koukeroihin. 

Tänään ilmestynyt avausjakso tarjoaa johdannon Suomessa harjoitettuun elokuvasensuuriin. Jakso on nyt kuultavissa mm. Spotifyssa, Google Podcasteissa ja YouTube-kanavalla Kinopaniikki. Myöhemmissä jaksoissa luvassa mm. epäsiveellisyyttä, hyvien tapojen vastaisuutta ja ulkopoliittisista syistä haitallisia elokuvia. 

Pysykää kuulolla.